Viihde vai opinnollisuus?

Opiskelun ideana on, että opittaisiin jotakin. Toisaalta nykytrendien mukaan se on sivuseikka, koska nyt jyrää pelillistäminen ja viihde. Teet mitä tahansa kunhan se on hauskaa. Ja kyllähän ihminen tekee mitä tahansa, jos se on hauskaa. Tässä pieni esimerkki videon muodossa. Ihmiset siirtyivät käyttämään liukuportaiden sijasta portaita, koska portaat olivatkin piano.

Pianoportaat

Mutta pitääkö oppimisen olla hauskaa eikö kyse olekaan siitä, että tavoitellaan oppimista.  Zachris Castrén tuo vapaan sivistystyön mainio mies pohti viihteen ja opinnollisuuden suhdetta 1920-luvulla. Castrén pohti aihetta vastinparein kautta.

Pinnallisuus – Syvällisyys

Viihde on pinnallista, koska sille riittää huomion saaminen. Ajattelua ei tarvita, eikä varsinkaan kyseenalaistamista. Opinnollisuus vaatii perehtymistä.

Laiskottelu – Ponnistelu

Viihde ei vaadi mitään muuta kuin, että henkilö jossain määrin osallistuu esim. avaamalla telkkarin. Opinnollisuus vaatii aktiivisuutta eli tiedon eteen täytyy ponnistella.

Suunnittelemattomuus – suunnitelmallisuus

Viihde ei ole suunnitemallista. Sille riittää riittää, että laitetaan porukka yhteen ja sillä on hauskaa. Opinnollisuus tähtää johonkin. Sillä on jokin suunnitelma, jonka mukaan edetään.

Sattumanvaraisuus – tavoitteellisuus

Viihteellä ei ole mitään tavoitetta. Se riittää, että porukka on yhdessä ja jotakin mukavaa voi sattua. Opinnollisuus edellyttää aina sitä, että tavoitetta kohti mennään. On olemassa selkeä tavoite, jonka eteen tehdään työtä.

Jos viihde on voittaja, mihin enää tarvitsemme koulua? Riittää, kun ihmisillä on hauskaa oli sitten kyseessä kirurgi, sairaanhoitaja tai rakennusmies.

Leikkausta

Olen ollut pari päivää leikkauskurssilla eli kurssilla, jossa leikataan videoita. Pari ensimmäistä päivää meni aineiston järjestelyyn. Tosin sitten, kun se oli järjestyksessä niin 30 sekunnin mainos syntyi hetkessä. Kukaan tuskin haluaisi nähdä sitä versiota, jossa kaikki vaan lätkäistään peräkäin. Se olisi ainakin tunnin ellei jopa kahden tunnin mittainen mainos, jossa ei päätä eikä häntää

Tylsää rutiinia täytyy kestää, koska sekin työ on tehtävä. Materiaalia ei voi alkaa työstää ellei sitä ole käynyt läpi. Organisointi on kaiken perusta. Loppu on sitten tiivistämistä eli vain olennainen jää
jäljelle ja silti siinä on tarina. Noin sen pitäisi mennä. Tosin yhteisöllisessä tuottamisessa tehdään juuri päin vastoin eli kaikki vaan samaan läjään satunnaisessa järjestyksessä. Tuloksena on harmonian sijasta kaaos.

Valitettavasti näitä huonoja piirteitä on siirtynyt opiskelun maailmaan eli opiskelija kokoaa työnsä menetelmällä copy & paste eli hän kopioi netistä ja liittää löydökset peräkkäiseen järjestykseen. Siinä se paljon mainostettu taito mitä tulevaisuudessa tarvitaan eli näppäinkomento CTRL+C ja CTRL+V. Tulosta tulee nopeasti ja sehän on pääasia, koska jokainen on luova omalla tavallaan.

Kurssilla tuli välillä napinaa siitä, että tämähän on rutiinia, jolloin vetäjän vastaus oli “tiedätkö mitä leikkeet sisältävät ellet ole edes katsonut niitä?” Lopputuloksena syntyy tietty omaperäisiä teoksia, joita nykyakana voidaan pitää luovina teoksina, koska onhan henkilö ne itse tehnyt. Mutta onko kohta enää oikeita ammattilaisia, vai onko tulevaisuus pelkkää pelkkää leikkaa ja liimaa oman mielesi mukaan?

Virtualisointi jyrää

Virtuaaliset palvelut kehittyvät ja nykyisin palvelua saa jopa suomeksi ja Suomesta. Mielenkiintoinen tulokas on Upcloud, jonka palvelua voi kokeilla ilmaiseksi. Ja miksi kannattaa kokeilla, tässä kolme syytä.

Webpalvelu löytyy osoitteesta:
http://fi.upcloud.com/
Valitse kokeile ilmaiseksi.

Ja sen jälkeen “Rekisteröidy ilmaiseksi”.
Syötä tiedot. Erityisen tärkeää on, että sposti on oikein samoin kuin puhelinnumero. Aktivointiin liittyvät tiedot tulevat spostiin, mutta varmistus lisäksi tekstarina (koodi).

Sen jälkeen hyväksy käyttöehdot ja luo itsellesi käyttäjätunnus ja salasana.

Sitten saat ilmoituksen, että kaikki on ok.

image

Suuntaa sen jälkeen sähköpostiin.Napsauta linkkiä, joka on viestissä. Syötä avautuvaan lomakkeeseen tietosi.

Sitten pääset jo luomaan uutta palvelinkonetta. Eli luon palvelimen nimeltä ubuntu01.

image
Valitse käyttöjärjestelmäksi Linux.

image
Valitse 64 bittinen palvelin eli Ubuntu Linux 12.04.

image 

Klikkaa valintasi jälkeen kohtaan “Yhteenveto”.

image
Luo palvelin, mutta muista tilata itsellesi salasanat.

image

Malta odottaa, että palvelin laitetaan kuntoon.

image

Kun kaikki on valmista, näet vielä salasanan.Lisäksi sait salasanan sähköpostilla samoin kuin palvelimen ip-osoitteen. Siinä on sitten valmis virtuaalipalvelin.

Hyvää palvelua!

Joskus hämmennyn, kun kritiikki otetaan vastaan. Kokeilin palvelua Uplcloud kolme kertaa, eikä millään meinannut onnistaa. Aina samassa kohtaa töks. Viimein työkaveri neuvoi ja homma alkoi sujua ja sitten tuli kyselyä, että mitä pidät palvelustamme. Oli pakko kysyä:

Pakoon kohtaamista!

Työpaikallani olen usein ihmettelyt kuuntelemisen vaikeutta. Jos paikalle tulee omaa henkilökuntaa tai peräti ulkopuolinen puhuja niin kohta jokaisella on muuta tekemistä. Osa kaivaa puhelimensa esiin ja alkaa selailla sieltä uusimpia uutisia, säätietoja ja statuspäivityksiä. Osalla on iPad ja sillä voi jopa päivittää omaa statustaan Facebookiin tai Twitteriin. Tehokäyttäjillä on tietysti kannettava, jolla ehtii lukea uutiset, päivittää statukset ja ennen kaikkea seurata mistä sähköposteista keskustellaan.

Tosin sitten on vielä superkäyttäjät, joilla on pöydällä kännykkä, iPad ja kannettava tietokone. Kaikkiin reagoidaan ja osallistutaan, mutta se lähitilanteen puhuja? Ei sitä kukaan kuuntele, koska henkilökunta on sosiaalisessa mediassa.

Toisaalta ei sitä puhujaa yleensä kiinnosta mikään muu kuin oma puhe ja puhumisesta hänelle maksetaan, joten parasta puhua paljon. Ja kyllä sitä puhetta riittääkin ja sitä enemmän henkilöt alkavat olla omissa maailmoissaan.

Sitten se kaikki on ohi ja sääntö, jonka välillä unohdan kuuluu: älä kommentoi. Nykyaika on rinnakkaista tekemistä, jossa ei ole sijaa keskustelulle.

Konsultin moduuli

Konsultti kävi kylässä ja usein vilahtivat verkkokurssien osalta sanat moduuli ja modulaarisuus. Mikä sitten on moduuli? Ainakin kaksi erilaista näkökulmaa tuli esiin, Toisen mukaan moduuli on kuin palapelin osa, se on liitettävissä. Keskustelussa käytettiin juuri verbiä liittää. Havainnollistan tuota käsitystä kuvalla, joka tässä alla. Kyseiseen palaan voidaan liittää pala neljään eri kohtaan. Yhteensopivia paloja voi olla satoja, mutta sen oikean alkuperäisen kuvan osalta on vain neljä oikeaa palaa.

kuva1

Palapelinkaltainen modulaarisuus saattaa johtaa surkeisiin liitoksiin eli kuvaa ei synny. Lisäksi palapelin kokoaminen on vaikeaa ellei alkuperäistä kuvaa ole nähtävillä. Verkkokurssien rakentaminen tällä menetelmällä olisi varsin hankalaa ja työlästä.

Moduuli voidaan myös nähdä siten, kuten Wikipedia sen näkee.

Moduuli on itsenäinen osa, jollaisista voidaan koota erilaisia kokonaisuuksia. Moduuleista koostuva kokonaisuus on modulaarinen.” (Wikipedia)

Palapelin osa ei ole itsenäinen vaan riippuvainen viereisistä paloista. Siksi on vaihdettava metaforaa. Otavan Opiston pajassa opetushallituksen Lauri Kurvonen kertoi miten hän ymmärtää sanan moduuli. Joskus muinoin laivan tultua satamaan, lastia purettiin viikon tai jopa kahden viikon ajan. Myös lastaaminen oli hankalaa, kun lastattava tavara saattoi olla ihan mitä tahansa. Kun keksittiin kontit eli kuljetussäiliöt, jota voidaan siirtää kuljetusvälineestä toiseen ilman sisällön uudelleenlastausta, sekä laivan lastaaminen nopeutui huomattavasti. Kyse ei enää ollut päivistä vaan tunneista. Kontit voidaan laittaa mihin järjestykseen tahansa, koska ne ovat täysin riippumattomia toisistaan.

kuva2

Konttimetafora sopii modulaarisuuteen loistavasti, koska jokaisen kontin sisällä on jotakin. Kokonaisuus on lopulta se mitä kontin sisältä löytyy, mutta kontteja voi yhdistellä täysin vapaasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verkkokursseille pitää luoda jotakin vastaavaa kuin kontti. Verkkokurssille pitää luoda ulkoiset raamit esim. sen suhteen kuinka paljon aikaa opiskelijan pitää käyttää suorittaakseen kurssin. Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta eli opiskelija tietää mitä on odotettavissa esim. työmäärän suhteen. Lisäksi hän voi suorittaa kursseja missä järjestyksessä tahansa, koska kurssit ovat toisistaan riippumattomia.

Tosin on huomattava, että kontti on yhtä kuin verkkokurssin ulkoiset puitteet. Modulaarisuus ei ota kantaa lainkaan siihen mitä kontin sisällä on tai mitä siellä tulisi olla.

Suuri taustapeili ja pieni tuulilasi

Mistä on kyse, kun otsikkona on “Suuri taustapeili ja pieni tuulilasi”. Vastaus löytyy Otavan Opiston kehittämispäiviltä. Kun piti keskustella arvoista niin se se pöytä oli tyhjä. Tietenkin päädyin sinne keskustelemaan itsekseen ja onneksi siellä oli yksi kollega päivystämässä.

Heti alkuun tuli selväksi, että vapaalla sivistystyöllä on suuri taustapeili ja tuulilasi on niin pieni, ettei sitä juuri ole. Tanskalainen Nikolai Fredrik  Severin Grundtvig  oli joskus1800-luvulla luomassa ajatusta kansan yliopistosta. Hänen tahtonsa ei toteutunut ja siksi jäi elämään käsite Folkhögskola eli kansankorkeakoulu. Tosin Suomessa osattiin katsoa realistisemmin todellisuuteen ja siksi käyttöön valittiin sana kansanopisto.

Pappismies Grundtvig ei koskaan, korostan vielä ei koskaan opettanut kansanopistossa. Silti moni haluaa vielä katsoa 1800-luvulle, että mitä se tuo pappimies oikein ajattelikaan opetuksesta ja kansanopistosta. Tosin moni vaihtoehtopedagogiikka toimii sanoin. Joku on joskus 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa ajatellut jotakin opetuksesta. Sitten tuosta ajatuksesta tulee dogmi eli uskonkappale. Näin on tehtävä, koska se viisas mies tai nainen sanoi näin. Se viisas henkilö ei ollut tutkija vaan joku, joka sai seuraajia eli faneja ja vähitellen syntyi heimo.

Tavallinen kasvatustiede eli juuri se tylsä! Se kyseenalaistaa omia käytäntöjään ja tutkimuksiaan. Skinner oli jossain vaiheessa pinnalla, mutta sitten kielen oppimisen suhteen Chomsky olikin jossain määrin parempi vaihtoehto. Se tavallinen kasvatustiede ei jää kiinni henkilöhahmoihin vaan muuttuu, koska se kyseenalaistaa vanhat opit. Ja tietenkin se välttelee viimeiseen asti normatiivisuutta, koska se mikä toimii tänään ei välttämättä toimi huomenna. Lisäksi tutkimustietoa on hankala siirtää käytäntöön.

Kuljettaja, jonka autossa on tuulilasin kokoinen taustapeili ja taustapeilin kokoinen tuulilasi, ei aja autollaan nopeasti. Hän näkee hyvin taakse ja siksi hän päästää muut ohitseen. Lisäksi eteen päin kulkeminen on hankalaa, kun ei oikein näe missä se tie on. Juuri tällainen auto on vapaalla sivistystyöllä. Vapaa sivistystyö ei ole uudistunut sitten Grundtvigin, Oscar Olssonin ja Zachris Castréenin. Vapaan sivistystyön pelastus on ollut se, että onneksi on vielä hitaampia autoja kuten esim. perinteinen lukio. Käyt kolme vuotta lukiossa, etkä pätevöidy mihinkään. Lisäksi yo-kirjoitukset ovat menneeltä ajalta eli et saa käyttää nettiä saati kirjoja. Sinun tulee muistaa ulkoa asiat. Eikä sekään riitä, että oma opettaja arvioi. Sama kuin katsastettu auto lähetettäisiin Helsinkiin katsastuslautakunnan arvioitavaksi.

Sonera–DNA 1-0

Nyt viimein oli mahdollisuus kokeilla kuinka Soneran 4G mokkula toimii Mikkelin jäähallissa. Ja samalla kertaa tietysti kokeilussa DNA;n ylpeys eli DNA Mokkula 4G WLAN. Koska tarkoitus oli lähettää pelejä livenä nettiin niin ratkaisevassa roolissa oli upload-nopeus.

Yleensä DNA on ollut hallissa hyvä valinta, mutta tällä kertaa upload-nopeus oli todella huono eli jotain luokkaa 0,2 mb/s. Ehkä hallissa oli liikaa DNA-yhteyksiä, mutta livelähetys ei vaan onnistunut. Ei onnistunut, vaikka halli on 4G DC yhteyden kuuluvuusalueella.

Soneralla ei ollut vastaavaa laitetta, joka loisi langattoman yhteyden. Eli perinteisellä mokkulatekniikalla. Aiempi testi osoitti hallin parkkipaikalla, että uploadnopeus on 4G:stä huolimatta onneton. Tosin nyt hallin sisällä yhteys ei enää ollut 4G vaan 3G+. Ja nyt potkua uploadin osalta lähes 4 mb/s. Lähetykset onnistuivat hyvin ilman pätkimistä. Olisi tietty ollut kiva kokeilla livelähetystä parkkipaikalta, koska 4G olisi luultavasti tarkoittanut hidasta upload-nopeutta kuten aiemmassa kokeessa.

Ja DNA:n osalta on todettava, että ilmeisesti yhteys olisi toiminut paremmin viereisessä harkkahallissa

MacBook Airin huonot ratkaisut

Kokeilin MacBook Airia livelähetyksessä ja käytin Adoben ohjelmaa Flash Media Live Encoder (FMLE). Kaikki toimi loistavasti, koska koneen teho riittää ja flashmuisti toimii hienosti, vaikka liikut koneen kanssa. Lisäksi Air on niin kevyt, että sitä kantaa helposti mukana. Ja kamera kulkee tietysti kätevästi olalla.

Sitten akussa olevan virran vähentyessä ilmeni ongelma, koska kone on suunniteltu siten, että vasemmanpuoleista USB-porttia voi käyttää vain sillin, kun virtapistoke ei ole paikallaan. Ei onnistu yhtä aikaa virran saaminen ja mokkulan kautta lähetys nettiin.

image 

Onneksi koneen oikealla puolella on myös USB-portti, mutta siellä on ongelmana thunderbolt, jota tietysti kamera tarvitsee liittyäkseen koneeseen.

 

image

Soneran 4G

Koska DNA ei myynyt oli kokeiltava Soneran 4G mokkulaa. Homma hoitui kätevästi, koska ei tarvinnut kuin kävellä kauppaan ja kohta oli 4G mokkula kokeilussa. Sitten kokeilemaan ja Mäntyharjussa tulos oli vielä siedettävä varsinkin uploadnopeuden osalta, koska tavoitteeni on lähettää verkkoon tavaraa eikä niin päin, että lataisin sieltä jotakin.

image 

Mikkelin jäähallin piha oli oiva paikka kokeilla miten aito 4G toimii, mutta pettymys oli suuri varsinkin uploadnopeuden osalta. Verkkoon siirtämisen nopeus oli vaivaiset 0.27 Mb/s ja silti mokkula kertoi, että nyt on 4G käytössä. Eikä tuo download eli verkosta lataamisnopeus oli mitenkään huimaava eli 13.94 Mb/s.

image