«

»

tammi 22

Pakoon kohtaamista!

Työpaikallani olen usein ihmettelyt kuuntelemisen vaikeutta. Jos paikalle tulee omaa henkilökuntaa tai peräti ulkopuolinen puhuja niin kohta jokaisella on muuta tekemistä. Osa kaivaa puhelimensa esiin ja alkaa selailla sieltä uusimpia uutisia, säätietoja ja statuspäivityksiä. Osalla on iPad ja sillä voi jopa päivittää omaa statustaan Facebookiin tai Twitteriin. Tehokäyttäjillä on tietysti kannettava, jolla ehtii lukea uutiset, päivittää statukset ja ennen kaikkea seurata mistä sähköposteista keskustellaan.

Tosin sitten on vielä superkäyttäjät, joilla on pöydällä kännykkä, iPad ja kannettava tietokone. Kaikkiin reagoidaan ja osallistutaan, mutta se lähitilanteen puhuja? Ei sitä kukaan kuuntele, koska henkilökunta on sosiaalisessa mediassa.

Toisaalta ei sitä puhujaa yleensä kiinnosta mikään muu kuin oma puhe ja puhumisesta hänelle maksetaan, joten parasta puhua paljon. Ja kyllä sitä puhetta riittääkin ja sitä enemmän henkilöt alkavat olla omissa maailmoissaan.

Sitten se kaikki on ohi ja sääntö, jonka välillä unohdan kuuluu: älä kommentoi. Nykyaika on rinnakkaista tekemistä, jossa ei ole sijaa keskustelulle.