«

»

tammi 05

Suuri taustapeili ja pieni tuulilasi

Mistä on kyse, kun otsikkona on “Suuri taustapeili ja pieni tuulilasi”. Vastaus löytyy Otavan Opiston kehittämispäiviltä. Kun piti keskustella arvoista niin se se pöytä oli tyhjä. Tietenkin päädyin sinne keskustelemaan itsekseen ja onneksi siellä oli yksi kollega päivystämässä.

Heti alkuun tuli selväksi, että vapaalla sivistystyöllä on suuri taustapeili ja tuulilasi on niin pieni, ettei sitä juuri ole. Tanskalainen Nikolai Fredrik  Severin Grundtvig  oli joskus1800-luvulla luomassa ajatusta kansan yliopistosta. Hänen tahtonsa ei toteutunut ja siksi jäi elämään käsite Folkhögskola eli kansankorkeakoulu. Tosin Suomessa osattiin katsoa realistisemmin todellisuuteen ja siksi käyttöön valittiin sana kansanopisto.

Pappismies Grundtvig ei koskaan, korostan vielä ei koskaan opettanut kansanopistossa. Silti moni haluaa vielä katsoa 1800-luvulle, että mitä se tuo pappimies oikein ajattelikaan opetuksesta ja kansanopistosta. Tosin moni vaihtoehtopedagogiikka toimii sanoin. Joku on joskus 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa ajatellut jotakin opetuksesta. Sitten tuosta ajatuksesta tulee dogmi eli uskonkappale. Näin on tehtävä, koska se viisas mies tai nainen sanoi näin. Se viisas henkilö ei ollut tutkija vaan joku, joka sai seuraajia eli faneja ja vähitellen syntyi heimo.

Tavallinen kasvatustiede eli juuri se tylsä! Se kyseenalaistaa omia käytäntöjään ja tutkimuksiaan. Skinner oli jossain vaiheessa pinnalla, mutta sitten kielen oppimisen suhteen Chomsky olikin jossain määrin parempi vaihtoehto. Se tavallinen kasvatustiede ei jää kiinni henkilöhahmoihin vaan muuttuu, koska se kyseenalaistaa vanhat opit. Ja tietenkin se välttelee viimeiseen asti normatiivisuutta, koska se mikä toimii tänään ei välttämättä toimi huomenna. Lisäksi tutkimustietoa on hankala siirtää käytäntöön.

Kuljettaja, jonka autossa on tuulilasin kokoinen taustapeili ja taustapeilin kokoinen tuulilasi, ei aja autollaan nopeasti. Hän näkee hyvin taakse ja siksi hän päästää muut ohitseen. Lisäksi eteen päin kulkeminen on hankalaa, kun ei oikein näe missä se tie on. Juuri tällainen auto on vapaalla sivistystyöllä. Vapaa sivistystyö ei ole uudistunut sitten Grundtvigin, Oscar Olssonin ja Zachris Castréenin. Vapaan sivistystyön pelastus on ollut se, että onneksi on vielä hitaampia autoja kuten esim. perinteinen lukio. Käyt kolme vuotta lukiossa, etkä pätevöidy mihinkään. Lisäksi yo-kirjoitukset ovat menneeltä ajalta eli et saa käyttää nettiä saati kirjoja. Sinun tulee muistaa ulkoa asiat. Eikä sekään riitä, että oma opettaja arvioi. Sama kuin katsastettu auto lähetettäisiin Helsinkiin katsastuslautakunnan arvioitavaksi.