04 Oppimisaihiot

Oppimisaihiot ovat vanha juttu. Lyhyt katsaus omaan postilokeroon tuottaa tulokseksi kaksi löytöä vuodelta 1997.

Näin Internetix ilmoitteli 1997.

"Oppimisaihiot ovat virikkeellisiä 
aineistoja, joilla opettajat voivat rikastaa 
opetustaan tai eriyttää sitä.  "

Samana vuonna Jaarasen Sari pisti s-postia.

"Moi!
Osoitteessa:
http://www.internetix.ofw.fi/koulutusteknologia
löytyy aihio koulutusteknologia-sivuiksi.
Saapi kommentoida ja esittää ideoita."

Kasvatustieteen saralta ainoa aihetta sivuava teoria, jonka minä tiedän, löytyy Robert Magerilta, joka 1962 julkaisi kirjan " Preparing Instructional Objectives". Magerin kirja on käännetty mm. suomeksi "Oppimistavoitteiden määrittely" ja se löytyy mm. Mikkelin kirjastosta. Kirjan pointti on, että opetustavoitteet tulisi määritellä selkeästi. Ei siis näin: "Opiskelija ymmärtää internetin merkityksen opetuksessa". Tavoitteen pitää olla mitattavissa ja sille on oltava kriteerit. Siis näin:

"Opiskelija osaa käynnistää www-selaimen ja sen jälkeen hän osaa surffata osoitteeseen www.internetix.fi. Käytettävissä opiskelijalla on PC-tietokone ja selain Internet Explorer, jonka kuvake löytyy työpöydältä. Ohjelman voi käynnistää myös käynnistä valikon kautta. Suoritukseen on aikaa 3 minuuttia. Mikäli siinä ajassa opiskelija ei ole osannut tehtävää suorittaa, suoritus hylätään."

Mager ei siis puhu sisällöstä vaan tavoitteista. Hän lienee ensimmäisiä, jotka käyttivät sanaa learning object, vaikka enemmän hän taisi puhua termistä "performance object" (suoritusobjekti). Skinneriä syytetään aina kaikesta, mutta käsitykseni mukaan hän ei puhunut oppimisaihioista. Niin ja puhuuhan Engeström alkusolusta, mutta sen päälle rakentuukin sitten kaikki.

Aiheesta lyhyesti mm tuolta:
http://www.cs.uta.fi/~jt68641/ipopp/aihiot.htm

Kustannuspuolella asiaa on mietitty enemmän. Katsokaa esim.:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/digitaalitulevaisuus/
ja sieltä erityisesti luku 3. Pointti on, että voisi tulevaisuudessa ostaa C++ kirjan, jossa osan on kirjoittanut Jesse Liberty ja toisen osan Bjarne Stroustrup. Lisäksi siihen tulisi esipuhe ja harjoitusesimerkit a la Ville Venäläinen ja kannen suunnittelisi Lankisen Jari. Kyse on siis räätälöinnistä.