06 Oppimisaihiotyypit

Suomessa oppimisaihiota on viime aikoina vienyt eteenpäin Pasi Silander mm. kirjan ja esiintymisten muodossa. Silander itse määrittelee oppimisaihion näin:

"Oppimisaihiot ovat yksittäisiä kompakteja multimedia- tai hypermediapohjaisia 'oppimateriaalipalasia', joita voidaan käyttää erilaisissa oppimisprosessiessa ja oppimisprosessin eri vaiheissa. Ne ovat suhteellisen atomisia ja itsenäisiä kokonaisuuksia, mikä mahdollistaa niiden monikäyttöisyyden". (Silander 2003, 67.)

Silander ei käytä termejä tieto- tai oppimisobjekti, vaikka se ne olisivat osuvampia käännöksiä termistä learning obect. Silander ei myöskään tunnu kovin korostavan sitä, että sisältö puretaan komponenteiksi tai moduuleiksi, joista kootaan erilaisia kokonaisuuksia. Silander ei myöskään painota uudelleenkäytettävyyttä (reusability). Silander (2002, 68-69.) heittää sen sijaan mukaan soppaan erilaiset oppimisaihiotyypit. Lähinnä Silander tuo mukaan perspektiivin, jossa aihio on enemmän kuin pelkkä oppimisen kohde eli oppiaines. Silanderin mukaan on olemassa seuraavanlaisia oppimisaihiotyyppejä.

1. Oppimisen idut
Tässä on kyse siitä, että synnytetään oppijassa oppimisprosesseja. Kyseessä saattavat olla esim. aktivoivat kysymykset.

2. Oppimisen kohde
Tässä on kyse oppimisen kohteena olevasta sisällöstä eli oppiaineksesta. Tekstin lisäksi kyseessä ovat mm. kuvat ja animaatiot.

3. Oppimisen työkalut
Tällaiset aihiot antavat palautetta opiskelijalle. Tähän luokkaan kuuluvat mm. interaktiiviset simulaatiot.

4. Työkalut/työkaluohjelmat
Tässä on kyse apuvälineistä kuten piirtämiseen ja laskemiseen tarkoitetuista ohjelmista. (Silander 2002, 68-69.)

Mikä on aihio?

Ehkä Silander on yksi syypää siihen, että aihio on kokonaan väärä termi. Suomen kielessä aihio tarkoittaa yleensä muuta kuin modulaarista komponenttia. Pikainen katsaus nettiin antaa tällaista informaatiota:
"Vaappuun tarvitaan aihio eli runko." Yleisesti puhutaan esim. DVD aihioista. On huomattava, että DVD aihio on yhteensopiva aina soittimen kanssa, mutta se ota sisältöön mitään kantaa muuten kuin määrän suhteet, jossain on maksimi.