02 Ohjelmoinnin historia

Maailman ensimmäisen ohjelmointikielen kehitti 1946 saksalainen insinööri Konrad Zuse (1910-1995). Kielen nimi oli Plankalkül. Zuse käytti ohjelmaa mm. ohjelmoidakseen koneen pelaamaan shakkia. Kielessä oli jopa taulukot ja tietorakenteet. Plankalkül kuitenkin hautautui saksalaisten arkistoihin. Plankülin dokumentaatio ilmestyi vasta 1972. (Toikkanen & Wickholm 1997, 42, 44.)

1950-luku

Ensimmäinen yleisesti käytetty ohjelmointikieli oli Short Code, joka tuli koodareitten käyttöön vuonna 1949. Kieli oli käännettävä konekielelle käsipelillä. Vuonna 1952 Alick Glennie kehitteli opintojensa ohessa AutoCode-kääntäjän, jolla voitiin kääntää symbolista assembly-kieltä Mancester Mark I. Kaksi vuotta myöhemmin IBM aloitti FORTRANin kehittelyn. (Toikkanen & Wickholm 1997, 42.)

Fortran (FORmula TRANslator) julkaistiin vuonna 1957 ja siitä tuli ensimmäinen saatavilla oleva kaupallinen korkean tason ohjelmointikieli. Kielen hyviin puoliin kuuluivat helpot syöttö- ja tulostustoiminnot sekä lyhyt ja elegantti koodi. Vuotta myöhemmin julkaistiin jo FORTRAN II. Sen uusiin ominaisuuksiin kuuluivat mm. aliohjelmat. Samana vuonna eli 1958 John McCarthy aloitti LISP:n kehittämisen. (Toikkanen & Wickholm 1997, 42.)

Vuonna 1959 luotiin COBOL (Common Business Oriented Language). COBOL on kaupallis-hallinnollinen kieli, jota käytettään yhä monissa yhtiöissä. Kieli on tarkoitettu suurten tietomäärien yksinkertaiseen käsittelyyn. Hakkerit arvosatavat Cobolin, jopa BASICia alemmaksi. (Toikkanen & Wickholm 1997, 42).

1960-luku

ALGOL 60 näki päivänvalon 1960. Se oli ensimmäinen lohkorakenteinen kieli. Tästä kielestä kehittyi lopulta Pascalin ja C-kielen eri versiot. ALGOLista tuli suosituin ohjelmointikieli Euroopassa 1960-luvun lopulla. Vuonna 1964 John Kemeny ja Thomas Kurtz keksivät BASICin (Beginners’ All-purpose Symbolic Instruction Code) ja sen kääntäjän. (Toikkanen & Wickholm 1997, 42-43.)

Niklaus Wirth aloitti Pascalin kehittelyn 1968. Kieli sai nimensä 1600-luvun ranskalaisen filosofin ja matemaatikon, Blaise Pascalin, mukaan. Pascalia käytettiin opetuskielenä useissa yliopistoissa vielä 1990-luvulla. Vuonna 1969 APL:n kysyntä ylitti kaikki odotukset. (Toikkanen & Wickholm 1997, 43.)

1970-luku

Xerox PARCissa aloitetaan Smaltalkin kehittäminen 1970. Smaltalk on puhdas oliokieli. Seuraavina vuosina kehitettään versiot Smaltalk-72, Smaltalk-74 ja Smaltalk-76. Vuonna 1972 Dennis Ritchie loi C-kielen, jonka vahvoja puolia olivat yksinkertaisuus, tehokkuus sekä joustavuus. (Toikkanen & Wickholm 1997, 44.)

1980-luku

Vuonna 1980 Bjarne Stroustrup kehittää C-kieltä ja lopputuloksena syntyy C++. Kolme vuotta myöhemmin sekä Microsoft että’ Digital research julkaisevat ensimmäiset C-kääntäjät mikrotietokoneille. Samana vuonna eli 1983 ilmestyy markkinoille Borlandin Turbo Pascal. (Toikkanen & Wickholm 1997, 45.)

1990-luku

Vuonna 1990 julkaistaan FORTRAN90, joka on nykyään eniten käytetty FORTRANIN versio. Vuotta myöhemmin kevään Comdex messuilla esiteltiin Visual Basic. Vuonna 1995 Borland julkaisee Delphin, joka sisältää Object Pascal kielen. Kieli on tehokas ja nykyaikainen Pascal-laajennus. Samana vuonna Sun julkaisee Java-kielen, joka on täysin oliopohjainen ja laiteympäristöstä riippumaton, monisäikeinen ja hajautettu kieli. Nimi Java tulee Indonesialaisesta saaresta, joka on kuuluisa päätuotteestaan kahvista. (Toikkanen & Wickholm 1997, 46.) Selin (1999) mainitsee, että Javassa on monia sellaisia ominaisuuksia, joita ei ole muissa ohjelmointivälineissä. Sellaisia ominaisuuksia ovat mm. siirrettävyys käyttöjärjestelmästä toiseen ja web-ohjelmointi.


3) Kuka keksi ensimmäisen tietokoneen ja milloin? Käytä nettiä apuna tiedonhaussa.