”Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.” (vanha sanonta)

Kuvan voima piilee mm. siinä, että näkeminen tulee ennen sanoja. Väite voi tuntua kärjistetyltä, sillä kuuleehan lapsi jo äidin kohdussa ääniä ympäröivästä maailmasta. Kuitenkin lapsi näkee ja tunnistaa kohteet ennen kuin oppii puhumaan. Ihmisten mielissä kuvan ja kohteen semioottinen yhteys onkin vahvempi kuin sanan ja kohteen. Esimerkiksi sana "tuoli" on täysin sopimuksenvarainen, englanniksi samaa kohdetta eli tuolia tarkoittava sana on "chair". Sen sijaan nähdessämme tuolin, tunnistamme kohteen välittömästi ja tiedämme tämän käyttötarkoituksen.




"Mitään en usko, ennen kun omin silmin näen."

Toisaalta kuvan voima piilee usein siinä, että ihminen yhdistää yleensä näkemänsä totuuteen. Silmien avulla ihminen saa empiirisen eli kokemusperäisen todisteen konkreettisesta kohteesta. Tieto ei siis tällöin perustu ainoastaan kuulopuheeseen. Näkemistä on yleensä pidetty totuuden mittarina. Se yhdistetään siis järkeen. Toisaalta näkeminen on kokemista, tuntemista. Esimerkiksi lehtikuvat maailman katastrofeista herättävät tunteita aivan toisella tavalla kuin kirjoitettu teksti.

”Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.” (vanha sanonta)

Tietäminen ja näkeminen on yleensä yhdistetty toisiinsa, mutta ne voidaan nähdä myös toistensa vastakohtina. Totta onkin, että tieto ei aina vastaa sitä mitä näemme. Iltaisin näemme auringon laskevan, mutta tiedämme, että tosiasiassa maa pyörii akselinsa ympäri. Tässä tapauksessa siis silmät eivät kerro koko totuutta.





”Tuhat ja yksi sanaa kertoo enemmän kuin yksi kuva.” (Raimo Häyrinen jääkiekkoselostuksessa 1980-luvulla)

Jukka Tikkanen