02 Kuva ja merkitykset

Näkemisen subjektiivisuus

"Rakkaus on sokeaa"

Tuo tuttu sanonta viittaa siihen, että kaikki ihmiset eivät näe samaa kohdetta samalla tavalla. Tunteet "muokkaavat" näkemäämme kohdetta mielissämme. Erityisesti ympäröivä kulttuuri ja lapsuuden kasvuympäristö vaikuttaa suuresti yksilön tapaan havainnoida ympäröivää todellisuutta. Opimme pienestä pitäen suhtautumaan näkemäämme tietyllä tavalla. Esimerkiksi mainonta osaltaan muokkaa käsityksiämme kauneudesta ja sukupuolirooleista.

Kulttuurin tapa suhtautua ympäristöön muuttuu aikakausittain. Esimerkiksi kauneusihanteet ovat muuttuneet historian saatossa. Antiikin Kreikassa kauneusihanteena oli nuori mies, keskiajalla sen sijaan "pyöreähkö" nainen. Tänä päivänä kauneutta parhaimmillaan edustaa hoikka ja treenattu naiskeho. Myös muoti elää jatkuvassa muutostilassa. 80-luvun lopun muoti tuntuu tämän päivän perspektiivistä todella mauttomalta. Eipä aikaakaan kun tänä päivänä suosittu 70-luvun muoti tuntui yhtälailla mauttomalta.

”Mikä aiheuttaa sen minimaalisen viestin – Minä olen päättänyt että tämä näkeminen on taltioinnin arvoista?” (Berger 1986, 21)

Havainnoidessamme ympäristöä, kiinnitämme yleensä huomiota siihen, mikä on ennestään tuttua. Kokemuksemme on siis opettanut havainnoimaan ympäristöä tietyllä tavalla. Mitä vähemmän tuttua informaatiota viestiin sisältyy, sitä suppeammin ymmärrämme viestin. Tämä korostuu erityisesti rockvideoiden ja mainosten nopeassa leikkausrytmissä. Musiikkivideoissa yksittäisen kuvan pohtimiseen ei jää juurikaan aikaa, joten audiovisuaalisen tekstin täytyy olla katsojalle tuttua ollakseen ymmärrettävää. Voidaan myös väittää, että hyväksymme taiteilijan kuvauksen kohteesta siinä määrin kuin se vastaa omaa käsitystämme kohteesta.

Kuvaan sisältyvät merkitykset

Edellä on käsitelty erilaisia katsomisen ja näkemisen tapoja. Ihminen siis lisää merkityksiä näkemiinsä kohteisiin. Tämä tapa katsoa ja nähdä on pitkälti kulttuurin tuotetta. Myös kuvista itsestään on löydettävissä merkityksiä. Jokaiseen kuvaan sisältyy tapa nähdä. Tämä käy ilmi ensinnäkin kohteen valinnasta ja toiseksi siitä, mitkä yksityiskohdat tavalla tai toisella kuvassa korostuvat. Taiteilija siis näkee ja kuvaa kohdettaan omasta kontekstistaan, omien kokemustensa ja elämäntilanteensa valossa. Käsitys siitä että kuva on muistiinpano siitä, miten x on y:n nähnyt, on vakiintunut Euroopassa renessanssin alusta alkaen.

Jos näkemisen tavat muuttuvat historian kuluessa, niin muuttuvat myös kuvien merkitykset. Jos kuvia katsotaan ympäröivän kulttuurin määrittämällä tavalla, niin niitä myös tehdään - ainakin jossakin määrin - aikansa kulttuurin määrittämällä tavalla. Ovathan taiteilijatkin aikakautensa lapsia. Menneisyyden taiteilijan viesti voidaan tänä päivänä helposti ymmärtää toisin kuin taiteilija on aikoinaan tarkoittanut. Esimerkiksi historialliseen maalaukseen liittyvää yhteiskunnallista kritiikkiä ei tämän päivän "lukija" mitä suurimmalla todennäköisyydellä osaa havaita.

Jukka Tikkanen