free webpage counters
ETUSIVU materiaalit

04 Kuvan pelko


Kuvan pelko on pitkälti leimannut kasvattajien suhdetta mediaan. Ylipäätään kasvattajat ovat nähneet media- ja populaarikulttuurin uhkana erityisesti kasvaville nuorille. Media- ja populaarikulttuuri ovat olleet eräänlaista vapaa-ajan raja-aluetta ja hämärävyöhykettä, joka on moraalisten vartioiden tavoittamattomissa. (Laine 2000, 188) Uhkana on pidetty milloin romaaneja ja kioskikirjallisuutta, milloin elokuvia, televisiota ja videoita. Nyt suurimpina uhkina koetaan internet ja tietokonepelit.

Kuvan pelosta kertovat itse asiassa jo antiikin Kreikan myytit, joista monet rakentuivat näköaistin varaan. Yksi tunnetuimmista lienee tarina Narkissoksesta, kauniista mutta itseriittoisesta nuorukaisesta, joka kumartuessaan lähteen reunalle sammuttamaan janonsa, hurmaantui omaan kuvaansa niin, ettei voinut hievahtaakaan lähteen äärestä. Lopulta Narkissos nääntyi nälkään. (Seppänen 2001, 53)

Bert Fridlund (1989, 163-164) on soveltanut näiden populaarikulttuuriin kohdistettujen moraalisten pelkotilojen säännönmukaisuuksien kuvailuun Stanley Cohenin määritelmää "moraalisesta paniikista". Moraalinen paniikki tarkoittaa sitä, että tietyt populaarikulttuurin ilmiöt määritellään uhaksi vallitsevia yhteiskunnallisia arvoja kohtaan. Moraalinen paniikki on lähtöisin ryhmistä, jotka haluavat suojella vallitsevaa järjestelmää levottomuuksilta. Lisäksi se liitetään yhteiskuntaryhmiin, joiden voidaan katsoa olevan potentiaalisia järjestyshäiriöiden synnyttäjiä. Useimmiten kysymys on ollut alemmista sosiaaliluokista sekä lapsista ja nuorista. Tavallisesti tällaisista moraalisia paniikkeja synnyttäneistä ilmiöistä tulee vähitellen yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä, sitä mukaa kun ilmiön ensimmäisenä omaksunut sukupolvi on kasvanut ja ottanut haltuunsa määräävät asemat yhteiskunnassa.

Ainakin edellä mainitun kaltainen kuvan pelko on syytä unohtaa suhteessa uusiin medioihin ja nuorille merkitykselliseen audiovisuaaliseen kulttuuriin. Tämä ei tarkoita kritiikittömyyttä ja kaiken sallivaa asennetta, vaan tietoisuutta moraalisten paniikkien ja kuvan pelon historiasta sekä reflektoivaa suhtautumista oppijoille merkityksellisiin kulttuurinmuotoihin.


Jukka Tikkanen