05 Kuva oppimateriaalissa

Kuvallisuus ja kuvattomuus

Asiatekstit ovat usein kuvattomia. Esim. lakiteksteissä ei kuvia juuri näy. Toinen ääripää on, että kaikki on kuvana. Voidaanhan esim. webiin skannata kirjojen sivuja, jolloin teksti onkin kuvaa. Välillä kuvat saattavat olla mukana vain koristeena tai täytteenä. (Ks. Korpela & Linjama 2003, 205.)

Alasilta (2000, 156) toteaa, että kuvalla on monta kieltä. Kuva voi olla graafinen ilme. Se voi myös olla piirros tai valokuva. Lisäksi esim. tilastollista materiaalia esitetään usein tilastografiikan avulla. Myös animaatio ja video ovat kuvia. Unohtaa ei myöskään sovi taulukoita, jotka nekin ovat kuvia.

Arvioi:

a) Kuvaton teksti (ei edes logoa, eikä värejä). Tässä on vielä toinen esimerkki.
b) Kuvat tekstin tukena (kuvat selventävät - ei tosin aina käy niin, siksi ehkä näin)
c) Ensin kuvat, sitten vasta teksti (kirjoittaja kirjoitti tekstin, mutta vasta saatuaan kuvat)

Kuvat ja oppiminen

Hatva (1987, 80) mainitsee, että opetuskuvan tärkeimpiä tehtäviä ovat motivointi ja orientointi. Kuva voi motivoida oppimiseen, jos se herättää kiinnostuksen käsiteltävään aiheeseen. Kuva voi myös motivoida sitä kautta, että se luo tiedollisen ristiriidan suhteessa aiempiin mielikuviin. Unohtaa ei myöskään sovi, että kuva voi toimia kuten mainoksessa. Silloin oppija samaistuu kuvan henkilöihin. Orientoinnissa on kyse siitä, että kuva ohjaa ajatusta. Kuva voi toimia kartan tavoin eli ajatus etenee sen nojalla. Lisäksi kuvien luomat mielikuvat saattavat toimia todellisuuden ankkureina. Kuva luo myös vahvan kolmiulotteisen vaikutelman (kuvio-tausta, syvyysvaikutelma, perspektiivi, horisontti).

Pasanen 1987 toteaa, että kuvitus edistää oppimista ja kompensoi tiedonprosessoinnin puutteita. Hänen mukaansa kuvituksen tehtävänä on tarkkaavaisuuden suuntaaminen, ymmärtämisen helpottaminen ja muistisuoritusten parantaminen. (Hatva 1993, 51.) On kuitenkin huomattava, että kuvan toteuttamistavalla on vaikutusta tunnistamiseen, ymmärtämiseen ja muistisuoritukseen. Hatva (1993, 51) mainitsee Fusselin ja Haalandin kokeen, jossa mitattiin nepalilaislasten kykyä tunnistaa eri tavoin toteutettuja kuvia. Parhaiten lapset tunnistivat realistisen viivapiirroksen. Valokuva sijoittui listalla toiseksi viimeiseksi, sitä huonommin sijoittui vain tyylitelty piirros. Hatva (1993, 52) mainitsee, että myös Dwyer on saanut samanlaisia tuloksia, vaikka tutkimuskohteena olivat länsimaiset ihmiset. Dwyer toteaakin, että aikaisemmat realismiteoriat eivät pidä paikkaansa. Oppimisteho ei kasva realismin kasvaessa. Useimmissa oppimistesteissä yksinkertainen värillinen viivapiirros oli tehokkain. Yksi syy siihen saattaa olla työmuistin rajallinen kapasiteetti.

Jari Sarja