07 Kuvaa on käytettävä harkiten

Nykyajan oppikirjat sisältävät runsaasti kuvia, vaikka toistaiseksi ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että kuvien avulla oppisi paremmin. Opiskelijat pitävät kuitenkin enemmän oppikirjoista joissa on kuvia kuin täysin kuvattomista oppikirjoista. Joskus 1990-luvun lopulla valmistui muistaakseni Turussa lisensiaattityö, jossa tutkittiin kuvan funktiota oppimateriaalissa. Yksi tutkimuksen tulos oli, että opiskelijat eivät katso kuvia. Näin siksi, että he olettivat kuvan sisältävän turhaa informaatiota. Teksti oli siis kokeessa menestymisen kannalta tärkeämpi kuin kuvat.

Korpela (2002) toteaa, että kirjoitukseen liitetyn kuvan, kuvion tai kaavion tarkoituksena tulisi olla se, että se ilmaisee ja viestii jotakin, jonka esittämiseen teksti ei sovi tai sopii huonommin. Esimerkiksi teknisissä esityksissä on usein erittäin luonnollista käyttää kaavioita. Niillä voidaan havainnollistaa mutkikkaiden järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Webissä on lisäksi yleistä, että erilaiset kaavat kirjoitetaan kuvina (esim. matematiikka, fysiikka ja kemia).

Korpela (2002) huomauttaa, ettei kuva automaattisesti selkeytä asiaa. Esim. kuvattaessa yrityksen tietojärjestelmää ei paras ratkaisu ole se, että kuvaan piirretään kaikki yrityksen tietokoneet. Usein kannattaa noudattaa seitsenjäsennyksen periaatetta. Jos kaavioon tulee enemmän kuin seitsemän asiaa, se on luultavasti liian mutkikas.

Kuva on tehokas katseenvangitsija. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että aina pitäisi kuvittaa. Jos vangitset lukijan katseen mutta hänen katseensa huomaakin, että kuva on mitäänsanomaton, olet jossakin mielessä huijannut häntä ja vaikeuttanut viestisi perillemenoa. Lukija saattaa hyvinkin päätellä, että kun kerran kuva on tylsä, teksti on varmaan vielä tylsempää.

Korpela (2002) toteaa lisäksi, että katseen vangitseminen voi myös vakavasti häiritä esityksen ymmärtämistä. Jos yhdellä aukeamalla on paljon kuvia, katse alkaa helposti harhailla. Lukija ei oikein tiedä pitäisikö katsoa kuvia vai yrittää lukea tekstiä, jolloin tekstin jatkuvuus katkeaa. Liiallisesta kuvittamisesta voi lisäksi olla seurauksena, että piiloviesti menee perille. Jos tekijä on olettanut, että teksti on tylsää ja hän on sitten yrittänyt saada siihen eloa, on hän samalla luonut piiloviestin. Siis jos suuria ja värikkäitä kuvia on paljon, lukijalle menee perille piiloviesti, ettei teksti ole kovin tärkeää.

Kuva irrallaan - usein huono ratkaisu

Korpela (2002) mainitsee, että vaikka kuvien käyttö olisi kohtuullistakin, se voi häiritä asian perillemenoa, ellei kuvia ole liitetty esityksen kokonaisuuteen. Kuvaan pitäisi liittää kuvateksti tai ainakin tekstissä pitäisi olla viittaus kuvaan. Jos esimerkiksi tekstissä on selostettu yksityiskohtaisesti jokin mutkikas biologian ilmiö ja sitä seuraa kaavakuva asiasta, tulee tekstin loppuun liittää esim. virke "Tätä ilmiötä havainnollistaa kuva 5". Korpela (2002) toteaa myös, että kuvituksen tulee myös sijoittelultaan liittyä tekstiin: kuvan tulee olla samalla sivulla kuin tekstiosuus. Kuvan tulee myös sijaita sivulla kyseisen tekstiosuuden lähellä.

Kuvat viihteenä

Korpela (2002) mainitsee, että tekstiä voi kuvittaa vaikkapa sarjakuvilla tai pilapiirroksilla. Mutta niiden aiheen tulee liittyä tekstisi aiheeseen. Liian usein näkee irrallisia kuvia käytettävän vain lukijan viihdyttämiseen. Korpela (2002) huomauttaakin, että eihän asiatekstiin yleensä kirjoiteta asiaan liittymättömiä vitsejä, miksi siis kuvan suhteen pitäisi toimia toisin?

Kuvien käyttötarkoitus

Korpela ja Linjama (2003, 206-207) luokittelevat kuvien käyttötarkoituksen seuraavasti.

1. Korvaamaton kuva.
Tietoa on hankala tai mahdotonta esittää sanallisesti. Kuvaa ei siis voi korvata sanoilla. Tällaisia kuvia ovat esim. passivalokuvat ja kartat.

2. Sanallista esitystä tukeva kuva
Sanallinen selitys on toimiva, mutta kuva havainnollistaa. Esim. selostettaessa jalkapallon paitsiosääntöä, voi kuvista olla paljon apua.

3. Kuva katseenvangitsijana
Tätä keinoa käytetään lähinnä mainonnassa ja lehtien etusivuilla. Tutuin esimerkki on vähäpukeinen nainen.

4. Kuva tylsyyden katkaisijana
Pitkät tekstit puuduttavat, siksi lukijaa pitää välillä palkita erilaisin kuvin.

5. Kuva koristeena
Tässä tapauksessa tavoitellaan myös taiteellista vaikutelmaa. Esim. web-sivuilla saattaa olla vasemmassa reunassa koristekuvio eli ornamentti.

6. Kuva merkkinä
Esim. luetelmissa ja listoissa pallukoiden ja ranskalaisten viivojen tilalla. Voi olla myös painike.

7. Tunnuskuva
Esim. oppilaitoksen logo.

8. Kuva kiinnekohtana
Tässä tapauksessa lukijaa autetaan kuvan avulla. Lukija muistaa esimerkiksi, että se oli niillä sivuilla joilla oli se keltainen kolmio yläreunassa.

9. Kuva vireen ja tunnelman luojana
Kuva ei suoraan liity tekstiin vaan se auttaa lukijaa eläytymään maailmaan, josta teksti kertoo. Käytetään esim. historiassa ja maantiedossa.