10 Digitaalinen kuva

Digitaalinen kuva eli digikuva koostuu lukuisista erivärisistä pikseleistä eli kuva-alkioista (eng. picture element). Kuvaa kutsutaan digitaaliseksi, koska jokaisella pikselillä on tietty numeroarvo. Digikuva on siis sähköisessä muodossa olevaa numeroinformaatiota. Yleensä digikuvaa käytettään vain tietokoneen näytöllä. Digikuvalle on lisäksi tunnusomaista, että sitä voidaan muokata. Esim. hampaista voidaan tehdä vaaleampia kuin ne todellisuudessa ovat tai kahdesta eri kuvasta voidaan rakentaa yksi ainut kuva. Digikuvan voi kätevästi lähettää kaverilleen vaikka sähköpostin välityksellä. (Ks. Flyktman 2003, 6.)

Pikselit

Tässä alla on ihan tavallinen digikuva, joka on tallennettu jpg-muotoon. Kuva koostuu pienistä pikseleistä, mutta silmämme eivät erota niitä. Siksi kuvassa näkyy Jere lukemassa Ote-lehteä, eikä yksittäiset eriväriset neliöt.


Kun kuvaa zoomataan tai suurennetaan tulevat yksittäiset pikselit näkyviin. Jokaisella pikselillä on viisi erilaista lukuarvoa. Tässä tapauksessa on zoomattu lehteä kohdasta "Ote". Sieltä on valittu yksi ainoa pikseli, jolla on siis kuvassa näkyvät lukuarvot.



Kuvassa X ja Y määrittelevät koordinaatit eli pikselin sijainnin x- ja y-akselilla. Pikselin sijainnin lisäksi kuvassa ovat mukana pikselin väriarvot eli R (red), G (green) ja B (blue). Kunkin perusvärin (punainen, vihreä, sininen) määrä ilmaistaan numeroin 0-255. Näitä kolme perusväriä sekoittamalla saadaan aikaiseksi muita värejä. Esimerkiksi valkoinen muodostuu siten, että kaikille kolmelle perusvärille laitetaan arvoksi suurin mahdollinen eli 255. Mustassa värissä kaikkien perusvärien arvo on 0.



Bittikartta- ja vektorikuvat

Kuva voidaan tallentaa tietokoneelle joko bittikartta- tai vektorikuvana. Vektorikuvat sisältävät vain kuvan määrittelyn kannalta tarvittavat tiedot. Esimerkiksi ympyrän kuvaamiseen riittää tieto ympyrän keskipisteestä, säteen pituudesta ja täyttöväristä. Vektorikuville on tunnusomaista, että niitä voi suurentaa rajattomasti kuvan laadun kärsimättä. Lisäksi voit venyttää ja vanuttaa kuvan elementtejä mielesi mukaan. Tunnettuja vektorigrafiikkaohjelmia ovat CorelDraw ja Arts&Letters. (Linjama, Sirola, Veistola 1997, 24.) Itse tutustuin ensimmäisen kerran vektorigrafiikkaan 1989 kun käytin Macintosh koneella ohjelmaa nimeltään Mac Draw.

Normaali kuva.

Tässä alla on suurennettu oluttölkkiä ja lopuksi on vielä suurennettu K kirjainta.



Mistä kuvia saa?

Bittikarttakuvia saadaan mm. skannaamalla tavallisia valokuvia. Niitä voidaan myös tehdä kuvankäsittelyohjelmilla. Nykyisin niitä saadaan myös digikameralla. Digikuvaus onkin ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Kamerat halpenevat ja niiden ominaisuudet kehittyvät vuosi vuodelta. Lisäksi digikameralla kuvaaminen on helppoa ja halpaa. Kuvia löytyy myös netistä, osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Kuvia voidaan myös ostaa rompuilla ja niitä saattaa tulla kuvankäsittelyohjelmien mukana. (Ks. Flyktman 2003, 2; Linjama ym. 1997, 25.)

Mihin muotoon kuvat tulisi tallentaa?

Jos kuvat julkaistaan webissä kannattaa ne tallentaa joko jpg tai gif muotoon. Näin siksi, että web ymmärtää vain noita kahta muotoa ellei uudempaa ja harvemmin käytettyä kuvamuotoa png lasketa mukaan. Nyrkkisääntö on, että valokuvat tallennetaan jpg muotoon ja piirrokset gif muotoon.

Sekä gif että jpg formaatit pienentävät kuvan tiedostokokoa, mutta eri tavalla. Gif vähentää värien määrää. Kuvassa, joka on tallennettu gif-muotoon voi olla enintään 256 väriä ja mitä vähemmän värejä kuvassa on sitä pienempi tiedosto. Siksi gif sopii hyvin käytettäväski piirroksiin ja teksteihin. Valokuvakin voi olla hyvän näköinen gif-muodossa, mutta jos siinä on paljon värejä alkaa laatu kärsiä. Gifkuvat ovat usein selkeitä, koska ne sisältävät vähän värejä. Gifkuvien toinen etu on, että niistä voi tehdä osittain läpinäkyviä. Yleensä gifkuvat eivät pienene tiedostokooltaan, vaikka niiden kokoa (leveys - korkeus) pienennettäisiin. Tässä alla esimerkki gifkuvista, toisessa sininen väri on määritelty läpinäkyväksi, jolloin sen tilalla näkyy www-sivun taustaväri. Vastaavanlainen temppu ei onnistu jpg-kuvilla.



JPG pienentää tiedostokokoa poistamalla kuvasta yksityiskohtia. Kun tallennat kuvan jpg muotoon voit valita kuinka paljon kuvaa pakataan (siis paljonko tietoa hävitetään). Informaation poistaminen kuvasta voi kuulostaa oudolta ja tyhmältä, mutta jälleen on kyse siitä, ettemme huomaa sitä jos kuvasta onkin poistettu informaatiota. JPG muodossa olevat kuvat pienenevät, jos niiden kokoa (korkeus, leveys) pienennetään. Tässä alla esimerkkejä jpg-kuvista, joita on pakattu eri tiiviysasteilla. Viimeinen kuva oikealta on pakattu niin pieneksi kuin mahdollista.



Voit tarkistaa yllä olevien kuvien tiedostokoot viemällä hiiren niiden päälle ja klikkaamalla ominaisuudet (properties) hiiren oikealla painikkeella. Ensimmäinen vasemmalta on tiedostokooltaan 25,9 kb, toinen 14,3 kb ja viimeinen 9,94 kb.

Web ei vaadi korkeaa resoluutiota

Kuvan resoluutiolla tarkoitetaan sitä, kuinka monta kuvapikseliä kuvassa on. Nettiin sijoitettavan valokuvan resoluutioksi riittää 72 dpi. Näin siksi, että näyttöjen kuvapisteiden tiheys on noin 72 pikseliä tuumalle, kuvan suuremmasta tarkkuudesta ei siis ole mitään hyötyä. Lisäksi kuvan resoluutio vaikuttaa kuvan kokoon eli mitä suurempi on resoluutio sitä suurempi tiedosto. On kuitenkin huomattava, että painettavan julkaisun resoluutio on huomattavasti suurempi kuin 72 dpi ja sen määrittelee usein kyseinen kirjapaino (neliväripainatuksessa yleensä 300 dpi tai enemmän), jolloin kuvat usein myös skannataan kyseisessä kirjapainossa. (Lindström 2002.)

Linkkejä:

Web Photo School: Suosittelen lämpimästi. Huippusivut, mutta englanniksi. Kuitenkin paljon kuvia, joilla asiat saadaan ymmärrettävään muotoon.