Kertoimen käänteisluku

Ensimmäisellä tunnilla käsiteltiin klassisia todennäköisyyksiä. Esim. nopanheitossa tiedetään tarkkaan kuinka suuri todennäköisyys on sille, että nopan silmäluku olisi 6. Lyötäessä vetoa jalkapallosta on katsottava kertoimia, jotta saa käsityksen siitä kuinka vedonvälittäjä on arvioinut todennäköisyydet. Pelaaja saa selville todennäköisyyden laskemalla kertoimen käänteisluvun (=yksi jaettuna kerroin). (Ks. Vuoksenmaa ym 1999, 56.)

Esim. 1. Nopanheitossa kerroin parillisille luvuille on 1,8. Kertoimen käänteisluku on 1/1.8 = 0,56, joka tarkoittaa pelaamisen olevan pelaajalle edullista jos parillisten lukujen todennäköisyys on suurempi kuin kertoimen käänteisluku 0,56. Koska nopanheitossa parillisten lukujen todennäköisyys on 0,5, pelaaja siis häviää rahaa pitkässä juoksussa.

Esim. 2. Veikkaus tarjosi elokuussa 2003 2-div etelälohkon otteluun seuraavanlaisia kertoimia. Ennen ottelua PK-35 johti sarjaa ja Kiffen oli yhdeksäntenä.



Veikkaus siis valmis myymään osumistodennäköisyyden 25 % Kiffenin voitolle ja 74 % PK-35:n voitolle. Jos veikkaaja on sitä mieltä, että Kiffenin voittotodennäköisyys on enemmän kuin 25 %, kannatta hänen pelata kotivoittoa. Jos veikkaaja on sitä mieltä, että Kiffen voittaa vieläkin suuremmalla todennäköisyydellä kuin 74 %, kannattaa hänen pelata sitä voittajaksi. Tasapeliä kannatta veikata, jos se on veikkaajan mielestä todennäköisempää kuin 26 %.

HUOM! Eri vedonvälittäjät tarjoavat erilaisia kertoimia, joten joku kohde voi jollain vedonvälittäjällä olla pelattava ja toisella taas ei pelattava. Hyvä paikka verrata kertoimia on Crastinum. toinen samanveroinen paikka on Betbrain. Suomen kielellä saat samanlaista tietoa sivuilta www.mauge.net. Alla on kerroinvertailu ottelusta Djurgården vastaan Enköping. Eri vaihtoehtojen suurimmat kertoimet on ympyröity punaisella. Kuva on kaapattu Crastinumin sivuilta.



Palautusprosentti

Palautusprosentit ovat vedonlyönnissä teoreettisia, mutta siitä huolimatta ne on hyvä tietää. Vedonlyöjän palautusprosentti saadaan selville siten, että lasketaan kertoimien käänteisluvut ja ynnätään ne. Vedonlyöjän palautusprosentti on saamamme summan käänteisluku. (Vuoksenmaa ym 1999, 59-60.)

Esim. 3.
Otetaan Veikkauksen kertoimet yllä olevasta kuviosta ja lasketaan palautusprosentti.

Veikkaus: 1,15 4,3 ja 6,8 (kertoimet)
Käänteislukuina (1/1,15=0,87) (1/4,3=0,23) (1/6,8=0,15)
Käänteisluvut yhteensä: 0,87+0,23+0,15=1,25
Summan käänteisluku: 1/1,25 = 0,8

Samalla tavalla Eurobetin palautusprosentti
Eurobet 1,25 5,0 ja 10 (kertoimet
Käänteislukuina (1/1,125=0,8) (1/5=0,2) (1/10=0,1)
Käänteisluvut yhteensä: 0,8+0,2+0,1=1,1
Summan käänteisluku: 1/1,1 = 0,9

Eurobet tarjoaa siis veikkaajille parempaa palautusprosenttia kuin veikkaus. Pelattaessa useampia pelikohteita pelinjärjestäjän etu kertaantuu. Esim. pitkävedossa on pelattava vähintään kolmea kohdetta. Veikkauksen teoreettinen palautusprosentti on 0,8 potenssiin kolme eli 0,512 (= noin 51 %). Vuoksenmaa ym (1999, 61) toteavat, että pitkävedossa ei kannata pelata kolmea kohdetta enempää. Jos pelaaja pelaa enempää kuin kolmea kohdetta, hän pönkittää vedonjärjestäjän etua entuudestaan. Esim. kuutta kohdetta pelattaessa palautusprosentti on 0,8 potenssiin kuusi eli (0,8*08*08*0,8*0,8*0,8=0,26). Vedonjärjestäjällä on siis 75 % etu pelaajaan nähden.

Tehtäviin

Linkkejä:

Todennäköisyys voittaa Pitkävedossa. Veikkauksen infoa.

Lähde:

Vuoksenmaa, J. Kuronen, A. & Nåls, J. (1999). Urheiluvedonlyönti. Helsinki: ESBC.