Kast, Ben (2005). Rakkauden selitys. (Suom. Sari-Anne Ahvonen). Gummerus: Helsinki.
Luettu 6.6.2005

Mielenkiintoinen kirja, mutta rakkaus taisi sittenkin jäädä selittämättä. Kast yrittää kertoa sen mitä tiede tietää rakkaudesta. Paljon tutkimusta on, mutta siitä huolimatta rakkaus on selittämätön. Joihinkin asioihin tiede kuitenkin luo jonkin verran lisävalaistusta. Hieman ihmetyttää kun tässä kirjassa rakkaus on sama kuin rakastuminen. Esim. Alberoni erottaa rakkauden ja rakastumisen toisistaan.

Bartelsin ja Zeki tutkivat 1990-luvun lopussa rakastuneita opiskelijoita. Tutkimusten mukaan rakastuneitten ihmisten aivotoiminta muuttui. Rakastuneitten opiskelijoitten tila oli samankaltainen kuin he olisivat juuri saaneet annoksen kokaiinia. (Kast 2005, 12-13) Marazzin tutkimuksen mukaan rakastuminen on pakkomielle. Rakastuneen ihmisen ajatukset pyörivät vain yhden asian ympärillä. Kyseessä on siis tila, joka on samanlainen kuin pakkoneuroosi. Lisäksi heidän serotoniinin määrä laskee yhtä alas kuin neuroosipotilailla. Kastin (16-17) mukaan rakkaus on ristiriitainen ilmiö. Toisaalta ihminen on onnensa kukkuloilla, toisaalta hän on murheen murtama. Molemmille ilmiöille löytyy tieteellistä näyttöä. Kyseessä on kuitenkin rakastuminen, ei rakkaus kuten Kast väittää.

Kast (2005, 23) kertoo myös rakkauden synnystä. Platonin tarinan mukaan ihmiset olivat alussa nelijalkaisia ja heillä oli myös kahdet sukupuolielimet ja kasvot. Nämä ihmiset olivat hermafrodiitteja. Ne olivat täydellisiä olentoja, eikä niiltä puuttunut mitään. Niistä tuli kuitenkin ylimielisiä ja uhkarohkeita. Ne uhkasivat hyökätä jumalien kimppuun. Lopulta Zeus kyllästyi moiseen uhoon ja leikkasi hermafrodiitit kahtia kuin hedelmät. Ylimielisyys loppui siihen. Puolitetut ihmiset kokivat uuden tunteen eli kaipauksen, he kaipasivat toista puolikastaan. Kun puoliskot löytävät toisensa he heittäytyvät toistensa syliin ja tuntevat itsensä jälleen kokonaisiksi. Siinä hetkessä syntyy rakkaus ja luonnollinen olotila palautuu.

Kastin (2005, 31) mukaan flirttailun käsikirja näyttää karkeasti seuraavalta. 1) Mies tai nainen herättää huomiosi, jolloin saatte katsekontaktin. 2) Lähestytte toisianne ja aloitatte keskustelun. 3) keskustelu syvenee ja kumarrutte toistenne puoleen. Seuraa ensimmäinen vahingossa tapahtuva kosketus. 4) Miehen ja naisen liikkeet löytävät saman tahdin. Jos pari on baarissa ja pääsee tähän vaiheeseen on todennäköistä, että he poistuvat baarista yhdessä.

Kastin (2005, 35) mukaan nainen johtaa flirttailua. Jos nainen ei ota katsekontaktia ei mies uskalla lähestyä häntä. Naisen flirttisignaaleja ovat: katsoo miestä, hymyilee, kallistaa päätään tai tekee ”hair flipin” eli kuljettaa kättään hiuksiensa läpi ja heilauttaa samalla päätään taaksepäin.

Kastin (2005, 40-43) flirttipakista löytyy seuraavia neuvoja. Kyse ei ole siitä, että sinun pitää olla mahdollisimman kiinnostava, vaan siitä että, että olet mahdollisimman kiinnostunut toisesta. Liikkeenjohdon konsultti Dale Carnegie totesi aikoinaan, että ”saat enemmän ystäviä kahdessa kuukaudessa kiinnostumalla toisista ihmisistä kuin kahdessa vuodessa yrittämällä saada toiset kiinnostumaan itsestäsi”. (Kast 2005, 40). Samaa ohjetta noudatti Casanova. Hän lausahti seuraavasti: ”rakkaus on vaan yhdenlaista uteliaisuutta”. Casanova ei koskaan tuntenut ylemmyyttä naista kohtaan. Hän oli empaattinen, herkkä ja hellä. Hän antoi naiselle kaikkensa. Tärkein neuvo miehelle on, hillitse kielesi. Mies puhuu sitä enemmän mitä kiinnostuneempi hän on naisesta. Liian usein mies käyttää silloin sanaa ”minä”.

Usein kuulee väitettävän, että rakkaus on sokea. Kastin (2005, 46) mukaan rakkaus ei ole sokea. Varsinkin nainen harkitsee tarkkaan kenet valitsee. Nainen kykenee vähentämään omaa taakkaansa kun löytää miehen, joka kykenee sijoittamaan jälkikasvuun muutakin kuin muutaman siittiön. Munasoluja on vaan rajallinen määrä, mutta mies voi tuottaa päivän aikana 300 miljoonaa siittiötä.

Mielenkiintoista asiaa ulkonäöstä. Suoritettiin testi, jossa tietokone valitsi partnerin ja sitten 600 paria tanssi ja jutteli, mutta..."Tietokoneen valitseman parin tekemä vaikutus [...] riippui vain yhdestä asiasta[...] : ulkonäöstä." (Kast 2005, 51.)

Kastin (2005, 67-68) naisten mieltymykset miehen ulkonäön suhteen vaihtelevat kuukautiskierron mukaan. Kärjistäen voisi tulkita, että nainen haluaa jälikasvuaan varten hyvät geenit ja arkielämää varten hyvän kumppanin. Siis testosteronimies siitoshommin ja mammanpoika kotiaskareisiin.

Rakastumisessa on tärkeintä, että tulee huomioiduksi ja saa arvostusta.

"Tennovin havaintojen mukaan ihmisen halu syntyy, kun hän tuntee, että häntä halutaa." (Kast 2005, 76.)

"Jos haluat, että sinua rakastetaan, rakasta ensin itse." (Seneca)

Rakkaus on myös itsensä kehittämisen työkalu.

"Oletetaan, että olet jo ollut kauan kiinnostunut kirjallisuudesta. Et ole kuitenkaan koskaan saanut itsestäsi irti niin paljon, että olisit todella ryhtynyt lukemaan. Nyt sinulla on uusi kumppani, joka suorastaan ahmii kirjoja, Yhtäkkiä kirjojen maailmasta tulee myös isnun maailmasi. Sina ja koko elämäsi muuttuu uuden kumppanin myötä, hänen maailmastaan tulee osa sinun maailmaasi ja samalla kehität itsesäsi kuin leikiten.." (Kast 2005, 81.)

Serotoniini ja dopamiini

Serotoniin taso laskee kun ihminen rakastuu tai kun hän kärsii pakkoneuroosista tai mustasukkaisuudesta. Varsin veikeä aine siis. Dopamiini saa puolestaan aikaan euforisen olotilan. Dopamiini herättää himon ja saa rakastuneet ekstaasiin (kirjoittelevat sähköposteja öisinkin).

Ero!

Eron ensimmäinen ennusmerkki on arvostelu, johon liittyy sellaiset sanat kuin "aina", "et koskaan" ja "jälleen kerran". Toinen merkki on se, että toinen joutuu puolustuskannalle. Kolmas vaihe on paha eli silloin halveksutaan. Erityisen paha tilanne on silloin, kun suhteen aikana on paljastettu itsestään intiimin arkoja asioita ja sitten kumppani alkaakin käyttää niitä heikkouksia lyömäaseena. Neljänness vaiheessa vetäydytään ja viidennessä vaiheessa on vuorossa piittaamattomuus. (Kast 2005, 130-137.)

Liitto pitää vastaavasti kasassa positiivinen ajattelu. Vaikeitakaan tilanteita ei päästetä halvennuksan tasolle. Kyse on siitä, kuinka tulkitsemme kumppanimme käyttäytymistä. Vika voidaan löytää toisesta tai sitten ulkoisista tekijöistä. (Kast 2005, 142-145.)